>
arkistot

Perustutkimus

This category contains 8 posts

Osallistu uraauurtavaan musiikkitutkimukseen Jyväskylässä!

miten_musiikki_vaikuttaa-003Kiinnostaisiko sinua osallistua uraauurtavaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan musiikin aiheuttamia fysiologisia ja kemiallisia vaikutuksia? Koe kestää noin 90 minuuttia, ja osallistumisesta saa 50€ korvauksen.

Etsimme koehenkilöiksi 20-39-vuotiaita naisia. Otoksemme on rajoitettu nuoriin, terveisiin naisiin, jotta verestä mitattavissa hormonitasoissa ei olisi liian suuria vaihteluita koehenkilöiden välillä. Mikäli olet kiinnostunut, käy täyttämässä lyhyt (2 min) verkkokysely, jossa varmistetaan, että täytät osallistumiskriteerit. Varsinaiseen tutkimukseen, joka järjestetään joulukuussa Jyväskylässä Kyllön terveysasemalla, saat kutsun vastattuasi kyselyyn. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jota johtaa professori Tuomas Eerola Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta.

bit.ly/liikutus_musiikki

Tarkempaa tietoa varsinaisesta kokeesta:

http://bit.ly/JY_osallistu_musiikki

Mainokset

Ääni kertoo tunteista

Ääni tulvii hienovaraista tietoa aiheuttajastaan.
Pehmeys, liike, suunta, koko, energia, vihamielisyys ja muita karaktereja äänen aiheuttajasta tulee ilmi äänessä. Osa näistä kuvaa äänen aiheuttajan fysikaalisia ominaisuuksia, mutta minkä takia tunnistamme äänen värähtelystä myös äänen aiheuttajan tarkoitusperiä, jopa tunnetilan?

Lue loppuun

Musiikki on paljon enemmän kuin musiikkia

Yleisö kokee
Ehkä sinunkin elämässä on ollut tilanne, jolloin koit musiikin saaneen liikkeelle järisytävän kokemusketjun, jonka muistat vahvasti vielä vuosien jälkeenkin. Se voi olla voimakas konsertttikokemus, surun kouriintuntuva käsitteleminen äänitteen parissa, lapsuuden tapahtuman mieleenpalautuminen musiikin avulla, tai ekstaattinen yhteissoittokokemus ystävien kanssa.

Lue loppuun

100 kysymystä musiikin vaikutuksista

Alla on esitetty 100 mielestäni kiehtovaa kysymystä siitä, miten musiikilliset ilmiöt toimivat. Mitkä näistä ovat juuri sinun mielestäsi kiinnostavia. Rastita ne, joihin ehdottomasti haluaisit vastauksen, niin käsittelen näitä suosittuja kysymyksistä jatkossa tarkemmin.

Lue loppuun

Mitä on aito epämusikaalisuus?

Vaikka yleensä todetaan että kaikki ihmiset ymmärtävät musiikkia ja pystyvät tuottamaan sitä jollain tasolla, on pieni osa ihmisistä vakavasti epämusikaalisia. Tätä vakavaa häiriötä musiikillisissa kyvyissä, jonka tieteellinen termi on amusia, ei pidä sekoittaa sellaiseen vähättelyyn, mitä meillä on tapana käyttää siitä, että emme ole hyviä laulajia tai omaa säveltarkkaa korvaa.

Lue loppuun

Musiikki vai sanat?

Suuressa osassa musiikista on mukana sanat. Mikä merkitys sanoilla on musiikista nauttimisessa? Kuunnellaanko sanoja aarioissa, listahiteissä tai saadaanko niistä ylipäänsä edes selvää? Ainakaan mikäli katsomme väärinymmärrettyjen sanoitusten kirvoittamia kirjoja (Villejä rubiineja ja Minä suojelen sinua taiteelta), eivät sanat välttämättä aivan tarkasta välity kuulijalle. Jotkut ihmiset kertovat, etteivät ole ikinä kiinnittäneet sanoihin huomiota tai että eivät yleensäkään ole kiinnostuneet sanoista, kun taas toiset kertovat, että hyvässä kappaleessa on ehdottomasti oltava myös hyvä ja koskettava lyriikka.

Lue loppuun

Surullisen musiikin autuus?

Suomalaisia on sanottu mollikansaksi. Tälle sinänsä hauskalle väitteelle löytyy tukea mm. suomalaisista kansanmusiikista, jossa mollisävelmien osuus on eurooppalaisittain verrattuna varsin korkea. Totesimme tämän kollegani Petri Toiviasen kanssa tarkasteltuamme joitakin vuosia sitten kansansävelmien ominaisuuksia. Lue loppuun

Mitä hyötyä musiikista on?

Mielestäni musiikkia tulisi harrastaa ihan musiikin itsensä tähden eikä vältttämättä siitä saatavien muiden hyötyjen tähden, kuten paremmalla keskittymiskyvyllä, tunnetaidoilla tai vaikkapa matikkapään parantumisella. Tästä mielipiteestä huolimatta voi pohtia myös sellaisia ulkomusiikillisia arvoja, joilla voi yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvistaa musiikin asemaa osana koulutusta. Lue loppuun