>
Arki, Musiikki, Perustutkimus, Tunteet

Musiikki on paljon enemmän kuin musiikkia

Yleisö kokee
Ehkä sinunkin elämässä on ollut tilanne, jolloin koit musiikin saaneen liikkeelle järisytävän kokemusketjun, jonka muistat vahvasti vielä vuosien jälkeenkin. Se voi olla voimakas konsertttikokemus, surun kouriintuntuva käsitteleminen äänitteen parissa, lapsuuden tapahtuman mieleenpalautuminen musiikin avulla, tai ekstaattinen yhteissoittokokemus ystävien kanssa.

Ruotsalaistutkija Alf Gabrielsson on 1980-luvulta asti kartoittanut millaisia vahvoja musiikkikokemuksia ruotsalaiset ovat kokeneet. Yli tuhannen kirjoituksen ja haastattelun analyysin perusteella kuva musiikin herättämistä voimakkaista tunnekokemuksista on häkellyttävän monipuolinen; on kehosta irtautumiskokemuksia, rajatonta iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kauhua ja pelkoa, uskonnollisia ja elämää muuttaneita kokemuksia ja tietenkin paljon tilanteita, joissa musiikki yhtäkkiä “aukesi” kuulijalleen. Itse musiikki näissä kokemuksissa vaihteli hyvin paljon, ja tilanteet ja seura myöskin samoin. Eli ei yksin musiikki, tilanne tai seura tehoa, vaan kokemukset ovat useimmiten kaikkien näiden yhteistä vaikutusta.

Nämä kokemukset sinänsä haastavat perinteisen tutkimuksen monipuolisuudellaan, ja ovat äärimmäisen kiehtovia juuri sen takia, että musiikki tuntuu edesauttavan vahvojen kokemusten syntyä.

Äärimmäinen lohduttaja

Gabrielsson nostaa erikseen esille musiikin merkityksen sairauksien, kuolemantapauksien ja sydänsurujen käsittelemisessä. Kymmenet ihmiset kuvaavat hetkiä, jolloin läheisen poismentyä musiikki on suonut yllättävän vahvan lohdun ja tunnemaailman vapautumisen (“sai luvan surra”). Tämä on voinut tapahtua jo hautajaisissa, tai sitten milloin tahansa suruaikana, vaikka yhtäkkiä autossa ajaessa. Näissä tapauksissa musiikki on ikään kuin tehnyt käsiteltäväksi menetyksen merkityksen ja antanut vaikealle tunteelle samaistumisen kohteen.

Elämän merkityksellisyys

Eräs toinen kiehtova vahvojen musiikkikokemusten tyyppi ovat elämän merkityksellisyyteen liittyvät kokemukset. Näissä kuulijalle ikään kuin selkeytyy mistä elämässä on kysymys, olkoon se sitten pyrkimys yhteisöllisiin kokemuksiin, ystävien merkityksen ymmärtämiseen, tai pelkästään sen tajuamiseen, että taide pystyy luomaan asioita, jotka ovat merkityksellisen elämän kannalta tärkeitä. Eivätkö nämä kokemukset jo sinänsä lunasta musiikille sen oman paikkansa yhteiskunnassa?

Vahvat kokemukset koskettavat lukijaa

Gabrielssonin kirja on koskettavaa ja inspiroivaa luettavaa musiikin voimasta, jossa yli 500 kertomuksen avulla tuodaan tavallisten ihmisten musiikkikokemuksia ilmi. Kirja on erittäin loogisesti järjestetty eräänlaisen kokemuksen kuvailujärjestelmän mukaan ja tämän avulla moninaiset kokemukset näyttäytyvät selkeämmin. Vaikka teoksen ensisijainen lukijakunta on epäilemättä tutkijat, se ei kuitenkaan tunnu tutkimuskirjallisuudelta, sillä tarinat ovat toinen toistaan koskettavimpia. Teosta voi lukea kuten Oliver Sacksin “Musikofilia: Tarinoita musiikista ja aivoista (2009)” -kirjaa, jossa musiikilliset kyvyt menettäneet yksilöt esitellään lämmöllä ja ymmärryksellä samalla aikaa kun niiden avulla opetetaan miten monisyinen ja vahva ilmiö musiikki oikeastaan on.

Ovatko vahvat tunteet muuttuneet ajan myötä?

Valtaosa Gabrielssonin keräämistä kertomuksista on peräisin 1980-luvulta. Tuolloin ei korvanapeilla kuunteleminen ollut niin yleistä ja musiikkikulttuuri oli myös yhtenäisempi (yhtenäisemmät mediat). Ehkä nykyisin vahvat kokemukset ovat vielä aiempaa yksityisempiä tämän eriytyneen “kuuloke ja spotify” -kuuntelun seurauksena. Näin ei näyttänyt kuitenkaan olevan Alex Lamontin (2011) brittiläisiltä nuorilta keräämässä aineistossa, sillä heille juuri yhteisöllisyys (festarikokemukset) ja keikkakokemukset (80% kokemuksista) olivat vahvimpien kokemusten aineksina.

Vahvat kokemukset voivat olla myös negatiivisia

On yllättävää, että melkein neljäsosa vahvoista kokemuksista oli jollakin tavalla kuulijalle epämiellyttäviä; ahdistus, pelko, tuska, tai nolous ovat esimerkkejä näistä vahvoista tunnekokemuksista. Siteeraan tähän loppuun yhden tämänlaisen negatiivisen tunnekokemuksen Gabrielssonin kirjasta, jollaista en ikinä toivoisi tulevan vastaan kenenkään kohdalla (musiikinopettajat ja vanhemmmat, huomioikaa tämä).

“Olin 7-vuotias ja olin onnellinen soittaessani Tonava kaunoinen -kappaletta pianolla. Kuvittelin että kun olisin vanhempi, osaisin soittaa kenties yhtä hyvin äitini.
Äitini soitti klassista musiikkia, mikään muu ei ollut kyllin hyvää hänelle. Ajattelin että “Tonava kaunoinen“ kuuluisi tähän osastoon. Istuin usein koulun jälkeen pianon ääressä sitä soittaen. Eräänä päivänä äiti sanoi tiukalla, kireällä äänellään “Ole hiljaa, en voi sietää tuota, lopeta se pianon kilkutus”. Olin niin surullinen ja vihainen siitä, ettei hän huomannut kuinka paljon olin nauttinut soittamisesta, että päätin lopettaa soittamisen siltä istumalta lopullisesti.
Niin siinä kävi. En omista yhtään levyä, en stereoita, en ikinä kuuntele musiikkia radiosta tai käy konserteissa. Aloin ajatella että en ymmärrä musiikki enkä osaa tulkita sitä, että musiikillinen käsityskykyni olisi jotenkin rajoittunut ja että olen suorastaan omituinen ihmisenä. Olen nykyään surullinen sen tähden, että olen menettänyt paljon suuria kokemuksia tämän takia. Valinta oli kuitenkin omani ja kertoo siitä kuinka vahvasti koin tapahtuman silloin 7-vuotiaana.”

Mitä sinä olet kokenut?

Olen kiinnostunut suomalaisten vahvoista musiikillisista tunnekokemuksista. Jos haluat nimettömästi tarjota minulle omaa vahvinta musiikkiin liittyvää tunnekokemustasi, olisin erittäin kiinnostunut niistä. Voit lähettää tekstisi minulle osoitteeseen etunimi.sukunimi@jyu.fi. Käsittelen kertomukset luottamuksellisesti.


Ohjeet

”Kuvaile omin sanoin vahvinta, intensiivisintä musiikillista kokemustasi. Kuvaile kokemusta ja reaktioita niin tarkkaan kuin pystyt, anna tilanteesta taustatietoja ja tulkintaa siitä mikä sinuun juuri vaikutti. Tekstin pituudella ei ole ylärajaa.”

Lähteet

Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

One thought on “Musiikki on paljon enemmän kuin musiikkia

  1. Hyviä kirjoituksia Tuomas!

    Posted by Esiintyjä ja laulaja | 25.11.2012, 17:11

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: