>
Arki, Sovellukset, Teknologia

Musiikki urheilun siivittäjänä


Lontoon olympialaisissa valtaosa maailman parhaista uimareista käveli altaalle näyttävät kuulokkeet päässä, jopa niin että kansainvälisessä lehdistössä heräsi kommentteja niiden merkityksestä yleisön vähättelemisessä tai suorituksen parantamisessa. Mistä oli kyse?

Musiikki on yleinen keino säädellä mielialaa ja toimii myös etenkin liikunnan ja rentoutumisen tehostamisessa. Useissa tutkimuksissa on todettu nopeatempoisen, aktiivisen ja lujalla soivan musiikin siivittävän energiaa vaativan suoritusta, niin objektiivisilla fysiologisilla mittareilla kuin suorittajan oman tuntemusten mukaan arvioituna (Karageorghis & Terry, 2009).

Teho perustuu musiikin kykyyn nostaa fyysistä vireystilaa juuri nopealla tempolla, terävillä soundeilla ja mieluiten vahvalla dynamiikalla. Pyrimme tahdistumaan nopeampaan tempoon omalla liikkeillämme (esim. askeleet) ja kehomme poimii hyvin nämä erilaiset vihjeet musiikista. Tietenkin vaikutusta tehostaa vielä kannustavat sanat tai henkilökohtaiset merkitykset ja muistot kappaleesta.

Myös aerobic-valmentajat ja liikunnanohjaajat tietävät hyvin miten liikuntatuokion musiikki järjestetään tarkasti juuri niin, että se tukee toimintaa; aluksi löysempi verryttely, josta kiihdytetään asteittain kappale kappaleelta huippuvauhtiin eli nopeampaan jan energiseen musiikkiin, jota siteen yleensä seuraa jäähdyttely hitaampine kappaleineen.

Teknologia avuksi

Kaupalliset toimijat ovat hyödyntäneet musiikkia tarjotessaan puhelimien mukana tulevissa sovelluksissa mahdollisuutta kuunnella suorituksen aikana valittua soittolistaa ja usein voi aktivoida esimerkiksi “voimakappaleen” (tai ”kirittäjäbiisin”) juuri silloin kun energia tuntuu hiipuvan. On myös sovelluksia, jotka valitsevat musiikin liikunnan tempon mukaan (askeltahti jne., esim. PaceDJ, synchstep, bpmrunner), jolloin musiikki tuntuu aina sopivan kuhunkin urheilutilanteeseen hyvin. Musiikin energisoiva vaikutus on myös huomaamaton, eli jopa kävelylenkillä hieman nopeamman musiikin kuunteleminen saa keskivauhdin nousemaan vaikka kävelijä ei sitä tiedostakaan (Styns et al., 2007; Powell et al., 2010).

Aktivoivasta koodistosta tulee myös musiikin rentouttavat lainalaisuudet, eli hidastempoinen, pehmeäsointinen musiikki rentouttaa, ja ei välttämättä ole omiaan kannustamaan irrottamaan niitä viimeisiä hikipisaroita, mutta tietenkin urheilun vaatimuksia on monenlaisia ja joihin tilanteisiin rauhallinen, keskittymistä auttava musiikki voi joillekin sopia (katso rentoutusmusiikin teho?).

Räätälöintiä tarvitaan

Vaikka yleisperiaatteet näiden vireystasoon vaikuttavien musiikillisten piirteiden kohdalla ovat selkeitä, ovat tehokkaimmat soittolistat juuri henkilökohtaisia. Voi myös olla, että pelkkien lempibiisien varassa puurtaminen ei onnistu, vaan energiaa voi saada myös sellaisesta musiikista jota ei välttämättä muissa tilanteissa kuuntelisi. Aggressiivinen metallimusiikki, nopea iskelmä, tai etniset rumpurytmit saattavat toimia vähintään yhtä hyvin väsyneen liikkujan lisäpillerinä kuin se oman lempiartistin nopeampi biisi.

Vireystilan sijasta yhteishenkeä?

Oman fyysisen tilan lisäksi musiikilla voi tietenkin vaikuttaa ryhmähenkeen ja yhteiseen identiteettii. Useat joukkuelajien harjoittajat käyttävät yhteistä teemalaulua valmistautuessaan otteluun ja nämä tuntuvat olevan valikoituneen urheilijoiden oman musiikkimaun mukaan ja osuvan myös sinne raskaammalle, energisemmälle puolelle ainakin jääkiekossa, salibändyssä ja jalkapallossa. Suomen jääkiekon maajoukkue on viime aikoina suosinut mm. Kanye Westin All of the Lights -kappaletta. On myös vihjattu että perinteinen pukukoppimusiikki olisi muuttumassa enemmän rapin ja monipuolisemman musiikkivalikoiman suuntaan, katso esim. Emil Elon kirjoitus jatkoaika.comissa.

Musiikilla terästetyn liikunnan vaarat

Haittapuolena kuulokkeiden kanssa liikkumisessa saattaa olla se, että musiikki voi sulkea ympäristön äänet pois, jotka voivat olla jo sinänsä elämyksellisiä (esim. puiston äänimaailma) tai suorastaan elintärkeitä (esim. liikenteen äänet). Lisäksi vaarana on myös helposti liian suuret äänenvoimakkuudet, joilla voi pysyvästi vaurioittaa kuuloaan.

Toinen, lievempi haitta saattaa muodostua siitä, että liikunnassa käytettävä musiikki myös assosioituu aina jatkossa siihen liikuntaan. Joten ei välttämättä kannata rakentaa oman lempiartistinsa kohdalle vahvoja muistoja pitkistä ja kovista treeneistä, sillä nämä tulevat myös sitten mieleen tilanteissa, joissa niitä ei välttämättä haluaisi ajatella.

Keikalla lenkillä…

Itse nautin musiikin kuuntelusta lenkillä ja saan sitä kautta urheilun tuottamia endorfiineja sekä myös intensiivisiä konserttikokemuksia erityinen energiapitoisten live-keikkojen taltioinneista. Nämä sopivat omasta mielestäni hyvin tunnelmaltaan urheilun lomaan. Ilman pientä hikeä ja hengästymistä Bruce Springsteenin konserttitaltiointi ei vain ole yhtä tenhoava…

Olympialaisten kiribiisit

Lontoon olympialaisia on musiikki sävyttänyt avajaisista palkintojenjakoon. Itse alan kyllästyä Vangeliksen pompöösiin teemaan, mutta kieltämättä lista brittitoimittajien valitsemista urheilukappaleista on varsin inspiroiva ainakin urheilun ylevyyttä, voittamista ja yrittämistä tsemppaamaan:

  • “We are the champions” Queen
  • “Eye of the Tiger” Survivor
  • “Gold” Spandau Ballet
  • “Chariots of Fire” Vangelis
  • “Touch the Sky” Kanye West
  • “Welcome to the Jungle” Guns N’ Roses
  • “Simply the Best” Tina Turner
  • “Enter Sandman” Metallica
  • “Lose Yourself” Eminem
  • “Stairway to Heaven” Led Zeppelin

Katso
Telegraphin artikkeli brittiurheilijoiden musiikkivalinnoista.

Oma juoksulenkki -soittolistani (Spotify-linkkeinä)


Kirjoitus on alun perin tehty Me Naiset -lehden toimittajan (E. Vihonen) pyynnöstä heinäkuussa 2012.

Lähteet



  • Karageorghis, C. I., & Terry, P. C. (2009). The psychological, psychophysical, and ergogenic effects of music in sport: A review and synthesis. In Bateman, A. J., & Bale, J. R. (Eds.) Sporting sounds: relationships between sport and music (pp.13-36). London: Routeledge.
  • Styns, F., van Noorden, L., Moelants, D., & Leman, M. (2007). Walking on music. Human movement science, 26(5), 769–785.
  • Powell, W., Stevens, B., Hand, S., & Simmonds, M. (2010). Sounding better: fast audio cues increase walk speed in treadmill-mediated virtual rehabilitation environments. Studies in Health Technology and Informatics, 154, 202–207.

Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: