>
Arki, Musiikki, Tunteet

Rentoutusmusiikin teho?

Stressaavassa maailmassa helpoille rentoutusmiskonsteille on tilaus. Myös musiikkia myydään tätä vaivaa hoitamaan. Millaista musiikkia silloin itse asiassa kaupitellaan? Delfiinien tai sademetsän ääniä syntesisaattoritaustamatolla tilkittynä? Meren kohinalla suitsutettua kellon ääniä ja pelkistettyjä sointuja? Onko rentoutusmusiikin tehosta ylipäänsä tieteellistä näyttöä?

Otaksuttavasti rentouttava musiikki on sellaista jonka tiedetään laskevan vireystilaa ja rauhoittavan ja rentouttavan kuulijaa. Rauhoittavan musiikin piirteistä on lukuisia selvityksiä (esim. Gabrielsson ja Lindström, 2010), joissa korostetaan hidasta tempoa (60-80 iskua minuutissa), pehmeää sointiväriä, vähäisiä harmonisia jännitteitä, ja selkeää melodista linjaa. Rauhallisen musiikin vireystilaa laskevat vaikutukset on myös todettu monissa fysiologisia vasteita mitanneissa (hengitys, syke, ihonsähkönjohtavuus, lämpötila) tutkimuksissa (esim. Bernardi ym., 2006).


Tässä esimerkkejä hyviksi havaituista rentoutumiskappaleista.

  1. Marconi Union – Weightless [Kuuntele]
  2. Airstream – Electra [Kuuntele]
  3. DJ Shah – Mellomaniac (Chill Out Mix) [Kuuntele]
  4. Enya – Watermark [Kuuntele]
  5. Coldplay – Strawberry Swing [Kuuntele]
  6. Barcelona – Please Don’t Go [Kuuntele]
  7. All Saints – Pure Shores [Kuuntele]
  8. Adele – Someone Like You [Kuuntele]
  9. Mozart – Canzonetta Sull’aria [Kuuntele]
  10. Cafe Del Mar – We Can Fly [Kuuntele]

(Lähde)

Valtaosa markkinoille suunnatusta rentoutusmusiikeista on toteutettu juuri siten, että musiikin piirteet ovat niitä rentoutumista edistämiä.
Esimerkiksi Tanskalainen kaksikko Jacob Gurevitsch ja Poul Reimann ovat tehneet mielestään erittäin rentouttavaa musiikkia (mm. albumit 15 Minutes of Peace ja Quiet Conversations
Quiet please -levymerkilleen). Heidän sävellyksensä on otettu niin hyvin vastaan Tanskassa, että musiikki kuuluu ensiapupoliklinikoiden ja ambulanssien äänimaisemaan koko tanskanmaalla. Tämä musiikki on taitavasti tehty ja varmasti parhaasta päästä tällä saralla, mutta vakuuttavaa näyttöä juuri tämän musiikin vaikutuksista käyttötarkoituksessaan ei juurikaan ole.

Klassinen musiikki vai tuttu rentouttava musiikki?

Kuten aiemmista esimerkeistä tulee esille, kaikki esimerkit eivät edusta samaa musiikinlajia, etkä varmaankaan itse valitsisi juuri näitä kappaleita, sillä emme kuuntele pelkkiä musiikillisia piirteitä, vaan meille tutuksi käyneitä tyylejä ja kappaleita. Kysymys kuuluukin, pitääkö rentoutusmusiikin olla meille tuttua jotta se toimii?


Paljon on selvitetty yleisesti musiikin mahdollisuuksia pelkotilojen, stressin ja kivunlievityksen saralla. Hiljattain julkaistu 31 tutkimuksen kriittinen analyysi (Chi & Young, 2011) totesi, että lempimusiikki ei ole välttämättömyys rentoutumiselle, eli ns. rentoutusmusiikiksi tehty tai tutkijoiden valitsema musiikki toimii yleensä parhaiten rentouttamisessa, vaikka toisto ja tuttuus lisää vielä entisestään tämänlaisen musiikin tehoa. Yksilöityjen musiikkivalintojen tiedetään toimivan hyvin esimerkiksi vanhusten hoidossa (Langner, 2000) ja kivunlievityksessä (Pelletier, 2004), mutta vaikuttaa siltä että Pachelbelin kaanon ja muut rentoutusmusiikin klassikot tuovat useimmille sitä mitä lupaavat – mielenrauhaa ja rentoutumista.

Yleistä näyttöä musiikin rentouttavasta vaikutuksesta on


Yhteenveto useimmista tutkimusta tuntuu siis olevan, että joko klassinen musiikki tai omavalintainen rentouttava musiikki toimivat molemmat rentouttamisen apuna yhtä hyvin, ja molemmat peittoavat esimerkiksi hiljaisuudessa rentoutumisen (Labbé et al., 2007). Miten musiikki auttaa meitä tässä asiassa, vaatiikin sitten jo syvällisemmän pohdinnan niistä samaistumisen tavoista, joilla tämän saa aikaan.

Lähteet

  • Bernardi, L., Porta, C., & Sleight, P. (2006). Cardiovascular, cerebrovascular, and respiratory changes induced by different types of music in musicians and non-musicians: the importance of silence. Heart, 92(4), 445-452.
  • Chi, G. C. H. L. & Young, A. (2011). Selection of Music for Inducing Relaxation and Alleviating Pain: Literature Review. Holistic Nursing Practice, 25(3), 127-135.
  • Gabrielsson,A., & Lindström, E. (2010). The role of structure in the musical expression of emotions. In P. N. Juslin & J. A. Sloboda (Eds.) Handbook of music and emotion: Theory, research, applications, (pp. 547–574). New York: Oxford University Press.
  • Labbé, E., Schmidt, N., Babin, J., & Pharr, M. (2007). Coping with Stress: The Effectiveness of Different Types of Music. Applied Psychophysiology and Biofeedback, 32, 163-168. http://dx.doi.org/10.1007/s10484-007-9043-9
  • Langner, L. A. (2000). Effects of individualized versus classical “relaxation” music on the frequency of agitation in elderly persons with Alzheimer’s disease and related disorders. International Psychogeriatrics, 12(1), 49-65.
  • Pelletier, CL. (2004). The effect of music on decreasing arousal due to stress: A meta-analysis. Journal of Music Therapy, 41(3), 192-214.
Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: