>
Musiikki, Musiikkikasvatus, Sovellukset

Nuotinlukutaito – katoava kansalaistaito?

Kouluissa ei enää opeteta nuotteja tai nuotinlukua. Onko sen vaatiminen liikaa tiedollista sisältöä, joka vähentää musiikin elämyksellisyyttä? Voisiko äidinkieltä opiskella koulussa ilman kirjoitustaitoa tai kirjainten tuntemusta? No ei tietenkään, mutta eihän musiikissa ole juuri siitä kirjoitetusta nuottikuvasta kyse, vaan siltä miltä se kuulostaa. Vai onko?

Peruskoulussa opiskellaan vähintään 7 vuotta musiikkia, mutta tänä aikana väistetään nuottikirjoitusta, joka on analoginen tekstin lukutaidolle. Mielestäni tämän asian väistäminen on lasten ja nuorten tietotaitojen väheksymistä. Musiikin perusopetuksessa toimivat kertovat usein, että alakouluikäisiltä ei kauaa kestä hoksata mistä nuottikuvassa on kyse. Myös musiikkipelit kuten Guitar Hero ja Staraoke, asettavat pelin keskiöön juuri nuottikuvan, vaikka kyseessä onkin hieman erilainen visuaalinen esitys. Niiden kanssa nuorilla ei ole ongelmia, mutta entä kun nuotit eivät rullaa ruudulla, ovatko nuotit silloin vaikeampia?

Eihän musiikki ole kuvioita paperilla

Nuotinluvun poistamista varmasti tukee se, että tunnetaan paljon maailmanluokan artisteja, jotka eivät tunne nuotteja, eivätkä niitä välttämättä tahtoisikaan oppia (esim. Sir Paul McCartney, Pete Townshend, Bob Dylan, ja Tori Amos). Kappaleethan opetellaan korvakuulolta populaarimusiikissa, joten nuotinluku tuntuu ehkä tämän takia korostavan taidemusiikin traditiota. Tämä on tunnustettu joissakin musiikkikasvatusmenetelmissä. Esimerkiksi Suzuki-menetelmä korostaa korvakuulolta oppimista, ja nuotit tulevat vasta varsin myöhään opetukseen mukaan. Hyötynä pidetään sitä että näin korvakuulolta soittaminen ja soittamisen muut tekijät kuten sävelpuhtaus, tulkinta ja yhteissoitto pääsevät paremmin esille kun soitto ei ole sidottu paperiin.

On myös olemassa perinteisiä musiikkikasvatusmenetelmiä, jossa pyritään systemaattisesti heti alusta alkaen yhdistämään nuottien nimet niiden laulamiseen. Esimerkiksi Kodály-menetelmässä nimetään helpoilla tavuilla rytmi (ti-ri tiri…) ja sävelkorkeudet (do-re-mi…), joiden avulla musiikin hahmottamisen ajatellaan helpottuvan ja on tämän toimivuudesta opettamisessa kyllä näyttöäkin. Näistä yksinkertaisista symboleista on sitten helppo edetä varsinaiseen nuotinlukuun. Moderni vaihtoehto tälle ovat kuvionuotit, joissa säveltasot ja rytmit esitetään värien ja muotojen avulla (Kaikkonen ja Uusitalo, 2005).

Yleisesti ottaen missä tahansa alkeisvaiheen jälkeisessä musiikkikoulutuksessa mukaan otetaan nuotinlukutaito. Ammattimaisessa musisoinnissa esim. käyttömusiikissa ja jazzissa studiomuusikoiden keskeinen ammattitaito on se, kuinka hyvin he soittavat ”lapuista”. Nuotinlukutaitoa mitataan myös oppilaitoksissa antamalla soittajille hänelle tuntematon nuotti (ns. prima vista -tehtävä).

Mitä nuottien lukeminen vaatii?

Nuottikirjoituksessa eli notaatiossa aika etenee vasemmalta oikealle. Äänenkorkeus on koodattu suoraan nuottiriville ja tämä on myös se asia, joka ensin opitaan (Ahonen, 2005). Rytmi on vähän monimutkaisemmin kuvattu, sillä vaikka pitkät nuotit vievät enemmän tilaa nuottiviivaastolta, tarkemman kuvan nuotin kestosta annetaan sovituilla symboleilla, joilla nuotin varsi on ”koristeltu”.

Peleissä ja sovelluksissa musiikkia on esitetty visuaalisesti niin, että aika etenee ylhäältä alas. Guitar hero -pelissä tehdään juuri näin:

Guitar Hero -pelin soitin ei ole kuitenkaan oikea musiikki-instrumentti, vaan kovin rajoittunut 5 napin muovilaite. Silti sama nuotinlukuperiaate voidaan soveltaa oikealle instrumentille (esim. piano) ja klassiselle musiikille opetuskeinoa.

Joukko tutkimuksia (esim. Gromko, 2004; Payne, 2005) on eristänyt niitä kognitiivisia tekijöitä, joilla on merkitystä sujuvalle nuoteista lukemiselle. Keskeistä on tietenkin visuaalinen hahmottaminen, mutta myös rytmisellä ja tonaalisella prosessoinnilla tulkitaan nuotteja vauhdissa. Kokeneet soittajat myös lukevat nuottiviivastoa pitemmälle eteenpäin kuin vähemmän kokeneet.

Mihin nuotinlukutaitoa tarvitaan?

Nuotinlukutaito ei ole kenellekään koko kansalle välttämätön taito, mutta ei sellaisena voi pitää myöskään monia koulussa harjoitettavia muita taitojakaan (esim. laveeraus kuvataiteessa tai puolivoltti liikunnassa). Nuotinlukutaito on tietenkin hyödyllinen muusikoille ja musiikin harrastajille, sillä se siirtyy yli yksittäisten soitinten ja antaa mahdollisuudet omaksua musiikkia kirjallisista lähteistä. Tämän itsestäänselvyyden lisäksi sen soisi olla osa kansalaistaitoa, jolla osallistutaan uuteen lauluun kirkoissa, päiväkodeissa, tai muissa juhlissa. Salamyhkäisen musiikillisen koodin ratkaiseminen ja yksinkertaisen nuottikirjoituksen periaatteen ymmärtäminen ei liene niitä vaikeimpia haasteita nykymaailmassa, mutta ehkä juuri siksi pidän sitä itse sitä jonkinlaisen yleissivistyksen mittana. Kuten Marko Ahonen toteaa Keskisuomalaisen blogissaan:

Nuottien lukemisen oppii normaalijärkinen ihminen yhdessä työpäivässä.

Toivoisin nuottienlukutaidon kuuluvan koulujen opetussuunnitelmiin nykyistä selkeämmin.

 

Viitteet

  • Gromko, J. E. (2004). Predictors of Music Sight-Reading Ability in High School Wind Players. Journal of Research in Music Education, 52, 6-15
  • Kaikkonen, M. ja Uusitalo, K. (2005). Soita mitä näet. Kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa. Kehitysvammaliitto ry, Opike: Helsinki.
  • Payne, D. (2005). Essential Skills, Part 1 of 4: Essential Skills for Promoting a Lifelong Love of Music and Music Making. American Music Teacher. Cincinnati, OH: Music Teachers National Association.
Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

4 thoughts on “Nuotinlukutaito – katoava kansalaistaito?

  1. Hei Tuomas
    Olen Aikuinen mies Musiikin eli Akustinen Kitara ja musiikin opiskelu Sibelius Akatemia.

    Musikin soittaminen ja Laulaminen ovat ihmiselle hyväksi. Peruskoulussa on Unohdettu tyystin mitä Musikkikasvatus antaisi Nuorelle ihmistaimelle uusia mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä. RAKKAUDEN MUSIIKKIIN OLEN SAA NUT ÄIDINMAIDOSSA JA KAIKKI MUSIKKI PAJUPILLISTÄ huuli harppuun Olen kokeillut
    terv. Pillipiipari

    Posted by Ari Majori | 02.02.2012, 21:50
  2. Hyviä huomioita. Olen perehtynyt aihepiiriin musiikkioppilaitosympäristössä, jossa taito pitäisi omaksua, mutta sielläkään ei näin aina tapahdu. Opettaminen ei ainakaan joka opistossa ole niin systemaattista kuin se voisi olla. Toki musiikin perusteiden tunnilla alkeet opitaan, mutta monen kohdalla voisi toivoa parempiakin tuloksia. Olen tekemässä aiheesta opetusmateriaalia, joka nyt odottaa rahoituspäätöstä. Se ei tosin ole tarkoitettu koulukäyttöön, vaan soittotunneille.

    Esiin tuomasi näkökulma nuotinluvun opettamisesta koulussa tuo vielä uuden ulottuvuuden aiheeseen. Kiintoisa asia…

    Tästä linkistä pääsee opinnäytetyöhöni nuotinluvun opettamsiesta:

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2573/Marila_Laura.pdf?sequence=1

    Terveisin Laura

    Posted by Laura | 07.02.2012, 18:32
  3. ”Nuotinlukutaito ei ole kenellekään välttämätön taito,…” -Mitäs small talk poulismia tämmöinen lausahdus on? Lienee enemmän kuin työlästä koota sinfoniaorkesteri kapellimestareineen nuotinlukutaidottomista harjoittelemaan ja esittämään vaikkapa vain vanhoja klassikoita. Vielä työläämpää on löytää maksaja kyseiselle bändille. Kyllähän sinä tämän itsekin tiedät, joten: Miksi?

    Ihmettelee Olli

    Posted by Olli | 21.03.2012, 19:46
    • Tuossa yhteydessä yleistän tietenkin taidon kaikkiin kansalaisiiin, en klassista musiikkia työkseen soittavia muusikoita, jotka muodostavat varsin vähäisen osan kansasta. Tämä merkitys lienee aika selvä koko kappaleessa, esimerkiksi seuraavassa lauseessa vertaan nuotinlukutaitoa puolivoltintekemistaitoon tai laveeraukseen, jotka olisivat yhtä tarpeellisia jos kysyt voimistelijoilta tai kuvataiteilijoilta. Eli retorisen kysymykseni kärki on siis siinä, tarvitaanko sitä koko väestön kattavassa koulutuksessa. Mutta selkeyden vuoksi voin korjata ilmaisun ”kenellekään” ilmaisulla ”koko kansalle”, jotta väärinkäsityksiä ei pääse syntymään.

      Posted by tuomas1001 | 26.03.2012, 14:36

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: