>
Arki, Musiikki, Sovellukset, Tunteet

Musiikki kipulääkkeenä?

Kuunteletko hammaslääkärissä musiikkia viedäksesi ajatuksia muualle ja peittääksesi inhaa poran ääntä? Kuinka moni synnyttäjä on pyrkinyt suuntaamaan ajatuksiaan muualle musiikin avulla?Musiikkilääkettä purkista
Ainakin tuttavapiirissäni musiikkia on hyödynnetty näissä tarkoituksissa, mutta onko musiikista varsinaisesti mitään hyötyä tässä tilanteessa? Ja jos on, mihin vaikutus mahtaa perustua?

Hiljattain aiheesta julkaistiin analyysi (Cepeda et al., 2006) maineikkaassa lääketieteen Cochrane-tietokannassa. Tämän selvityksen mukaan musiikin näytöt

kivunlievityksessä ovat melko pieniä, sillä läpikäydyistä 51 tutkimuksesta vain pienessä osassa tulokset olivat huomattavia ja vain neljässä tutkimuksessa kipu puolittui. Vaikka lääkityksen tarpeen arvioitiin alentuneen n. 20%, pidettiin tätä kuitenkin riittämättömänä sille, että musiikkia voisi suositella yhtenä kivunlievityksen muotona. Selvityksen tuloksia voi kuitenkin myös lukea siten, että tietyt yksilöt saavat kuitenkin paljon apua musiikista kipuihinsa. Mihin tämä mahtaa perustua?

Kivunlievityksen mekanismit musiikkiin liittyen?
Yksinkertaisimmillaan voidaan olettaa, että musiikki joko peittää epämiellyttäviä ääniä ja niitä kautta tulevia assosiaatioita pois erilaisissa epämiellyttävissä tilanteissa (ajattele hammaslääkärin poran ääntä). Yleisemmin tämän on esitetty toimivan ns. huomion viemisellä, eli koska meillä kaikilla on rajalliset resurssit käsitellä ympäristöä ja omaa tilaamme, yksi keskittymistä vaativa ja ylläpitävä tiedonmuoto (siis musiikki) syö ikäviltäkin kokemuksilta tilaa ja siten lieventää kokemuksia. Toisaalta on esitetty myös, että musiikki itsessään luo positiivisia mielleyhtymiä, jotka sinänsä toimivat kipua alentavasti. Kolmas mekanismi liittyy kontrollintunteeseen. Musiikkia kuuntelemalla ihminen pitää itsellään kontrollintunteen tilanteessa, jossa hän on yleensä vai lääketieteellisen operaation avuton kohde (”ainakin olen valinnut tämän biisin ja voin pistää volyymiä lisää jos niin haluan…”). Voi myös olla, että nämä kaikki mekanismit vaikuttavat yhdessä siihen, miksi jotkut ihmiset saavat lievitystä kipuihinsa musiikista.

Mekanismien empiirinen vertailu
Laura Mitchell kollegoineen (2006) pyrki selvittämään, mikä näistä mekanismeista, huomion vieminen, positiiviset fiilikset vai kontrollintunteen palauttaminen, vaikuttaa musiikin kohdalla ratkaisevasti kivun kokemisen lieventymiseen. Hänen altisti koehenkilöidensä toisen käden klassiselle kivunaiheuttajalle, jääkylmälle vedelle, ja selvitti miten sellaiset, joilta vietiin huomio kivusta muualle matemaattisen tehtävän avulla, pärjäsivät sellaisille, jotka kuuntelivat mielimusiikkiansa, tai aiheutettiin ilman musiikkia positiviisia assosiaatioida komediatyyppisten äänikasettien avulla. Pelkkä huomion siirto matiikkatehtävän avulla ei lieventänyt kipua, mutta musiikki sekä huumori saivat koehenkilöt pitämään kätensä huomattavasti kauemmin jäisessä vedessä. Ainakin siis positiivinen mieliala toimii, vaikka musiikki ei erikseen erottunutkaan huumorista.

Akuutti kipu vai krooninen kipu?
Ylläkuvatuilla kivunlievityksellä tarkoitettiin väliaikaista, akuuttia kipua. Krooninen, pitkäaikainen kipu, toimii puolestaan hyvin eri tavoin. On viitteitä siitä, että vanhemmilla ihmisillä musiikinkuuntelu ja sen henkikökohtainen merkitys liittyy kroonisen kivualisuuden tunteen alentumiseen (Mitchell ja kumppanit, 2007), mutta valitettavasti monimutkaista ilmiötä ei ole vielä riittävän tarkasti selvitetty, ainoastaan kartoitettu yleisluontoisesti.

Vaikuttaa siltä, että musiikin mahdollisille kivunlievityksestä ei vielä tiedetä riittävästi, etenkin sen suhteen, miten eri tyyppiset kivuliaat tilanteet tai miten oma musiikkisuhde vaikuttaa asiaan. Ainakin tätä halpaa, vaaratonta ja ihmisten hyvin taitavasti käyttämää lempimusiikkia voisi vielä pitää vaihtoehtoisena, mietona lääkkeenä.

Viitteet


  • Cepeda MS, Carr DB, Lau J, Alvarez H. Music for pain relief. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 2. Art. No.: CD004843. DOI: 10.1002/14651858.CD004843.

  • Mitchell, L., MacDonald, R., and Brodie, E. (2006). A comparison of the effects of preferred music, arithmetic and humour on cold pressor pain. European journal of Pain, 10(4), 343–351.

  • Mitchell, L., MacDonald, R., Knussen, C., and Serpell, M. (2007). A survey investigation of the effects of music listening on chronic pain. Psychology of Music, 35(1), 37.

Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: