>
Musiikki, Perustutkimus, Sos. media, Tunteet

Musiikki vai sanat?

Suuressa osassa musiikista on mukana sanat. Mikä merkitys sanoilla on musiikista nauttimisessa? Kuunnellaanko sanoja aarioissa, listahiteissä tai saadaanko niistä ylipäänsä edes selvää? Ainakaan mikäli katsomme väärinymmärrettyjen sanoitusten kirvoittamia kirjoja (Villejä rubiineja ja Minä suojelen sinua taiteelta), eivät sanat välttämättä aivan tarkasta välity kuulijalle. Jotkut ihmiset kertovat, etteivät ole ikinä kiinnittäneet sanoihin huomiota tai että eivät yleensäkään ole kiinnostuneet sanoista, kun taas toiset kertovat, että hyvässä kappaleessa on ehdottomasti oltava myös hyvä ja koskettava lyriikka.

Kumpaan sinä keskityt musiikkia kuunnellessasi, musiikkiin vai sanoihin? (vastaa oheiseen kyselyyn)

Tätä epävirallista kyselyä aiemmin kysyimme Jonna Vuoskosken kanssa joukolta opiskelijoita (N=863) tätä sanat vai musiikki -kysymystä asteikolla 1-7 (1=sanat ja 7=musiikki) keskiarvo oli 4.7, eli musiikki vie niukasti voiton. Huomattavaa oli kuitenkin se, että kysymys jakaa mielipiteet vahvasti. Esimerkiksi 17 % vastaajista oli sitä mieltä että sanat ovat paljon tärkeämpiä kuin musiikki, kun taas reilut 20% vastaajista sanoi että ilman muuta musiikki on paljon tärkeämpää kuin sanat.

Vaikka vastaukset heijastelevat sitä, että itse musiikki asetetaan kuuntelussa etusijalle, täysin huomioimatta sanat eivät tunnu kuitenkaan jäävän. Esimerkiksi hauskan ranskalaistutkimuksen (Gueguen ja kumppanit, 2010) mukaan romanttiset sanat vai musiikki saa helpommin lähtemään treffeille. He toteuttivat tämän asetelmassa, jossa 183 nuorta naispuolista koehenkilöä odotti varsinaisen kokeen alkamista ja kuulivat odotusmusiikkina joko sanoiltaan romanttisen tai ei-romanttisen laulun. Tämän jälkeen heitä lähestyi nuori miespuolinen kokeen avustaja lyhyen markkinointikyselyn muodossa. Varsinaisen kokeen tauolla avustaja ilmaisi kiinnostuksensa lähteä kahville ja kysyi koehenkilön puhelinnumeroa. yli puolet niistä jotka olivat kuulleet taustamusiikkina sanoiltaan romanttista musiikkia, suostuivat pyyntöön, kun taas sanoiltaan neutraalia musiikkia kuulleista vain alle kolmasosa suostui pyyntöön. Se, mikä varsinaisesti selittää tuloksia, sillä itse musiikkikin oli erilaista, ei vain sanat, jää tuossa tutkimuksessa valitettavasti auki.

Tunnemerkitysten muuttuminen


Sanojen merkitys on luultavasti paljon monivivahteisempi, kuin mitä yllä annetaan ymmärtää. Merkityksen tärkeys vaihtelee tietenkin laajasti eri tyyleissä (tanssimusiikissa ei ole juurikaan sanoja, räp puolestaan koostuu pääosin sanallisesta sisällöstä, myös protestilauluja ja monia muita tyylejä voi ainoastaan määrittää niiden sanallisen sisällön perusteella). Kappaleiden henkilökohtainen merkitys lienee kietoutunut usein puhutteleviin sanoihin. Silti musiikki, soundit, artisti sinänsä voi olla se ensimmäinen asia, jonka avulla kappalee tulee tutuksi ja rakastetuksi, mutta usein vähitellen sanat aukeavat ja painuvat muistiin, luoden sitten tärkeän osuuden kappaleen kokonaisvaikutusta. Omar Ali sekä Zehra Peynircioglu (2006) vertasivat sanojen ja musiikin roolia tunnemerkitysten välittämisessä. He huomasivat, että musiikki oli ylipäänsä sanoja tärkeämpi musiikin välittämien tunteiden tunnistamisessa, mutta positiivisia tunnekaraktereita (ilo, rauhallinen) edustavista näytteistä sanat (jopa positiiviset sellaiset) usein vähensivät niiden positiivisuutta. Surullisissa ja vihaisessa musiikin ilmaisevat tunteet puolestaan korostuivat näitä samoja tuntoja käsittelevillä sanoilla. Tämän jälkeen asiaa ei juurikaan ole tutkittu. Herääkin kysymys, johtuiko tämä juuri tässä tutkimuksessa käytetyistä näytteistä ja pienestä otoksesta, vai toimiiko tämä yleisemminkin. Mitenköhän tilanne on suomalaisessa iskelmässä?

Lähteet

Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

2 thoughts on “Musiikki vai sanat?

  1. Eihän valtaosasta ulkomaisista biiseistä saa edes selvää. Myös klassisessa musiikissa en ole ikinä osannut niin hyvin italiaa tai saksaa että olisin voinut sanojen perusteella ihastua tai vihastua musiikkiin, kyllä se on itse musiikki joka lyö itsensä läpi, jos mikään.

    Posted by piisinikkari | 16.01.2011, 08:57
  2. Riippuu kuuntelijasta. Oma äitini kuuntelee musiikkia jonka sanat hän ymmärtää.

    Posted by jari eerola | 15.12.2014, 22:09

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: