>
Musiikki, Sovellukset, Tunteet

Musiikki mielialan säätelyssä

Mitä teet kun sinulla on ollut erityisen huono päivä? Ulkoilet tai harrastat liikuntaa, juttelet ystävän kanssa, kuuntelet musiikkia vai menet ostoksille tai baariin? Kaikki nämä ovat yleisiä strategioita mielialan parantamiseksi, ainakin amerikkalaisen selvityksen mukaan (Thayer et al. 1994).
Luuri ja tunne (Kuva: Tuomas Eerola)

Tässä tutkimuksessa oli kuitenkin erityisen kiinnostava osuus, jossa vastaajat arvioivat eri strategioiden toimivuutta tehtävässään. Tässä musiikki oli sijalla 2, aavistuksen liikunnan perässä mielilan säätelyn tehokkuudessa. Vaikka tulokset käsittelevät vain yhtä mielialan säätelyn tahoa, kuvastaa se hyvin sitä, kuinka yleistä ja soveltuvaa musiikin kuuntelu on mielialan säätelyssä.

Musiikki tehokkaan itsesäätelyn osana

Pelkästään musiikkia käsittelevissä kartoituksissa mielialan muutosten on todettu olevan keskeinen syy musiikin kuunteluun ja jakaantuvan mielialan tai identiteetin vahvistamiseen (Sloboda et al., 2001). Nuorilla mielialan säätelyä on tutkinut Suvi Saarikallio, joka jakoi säätelystrategiat suuren kyselyn avulla kahdeksaan kategoriaan (Saarikallio & Erkkilä, 2007). Tästä hän jalosti kyselyinstrumentin (2008), jossa on jäljellä 7 strategiaa. Alla esimerkkejä kyseisestä instrumentista.

Taulukko 1. Mielialan säätelystrategiat musiikilla (Saarikallio, 2008)

Strategia Esimerkkikysymys
Elpyminen Kun olen uupunut, lepään kuuntelemalla musiikkia
Viihdyke Minulla on tapana laittaa taustamusiikkia soimaan tehdäkseni tilanteista mukavampia
Lohtu Kuuntelen musiikkia saadakseni lohtua murheisiini
Irtautuminen Musiikki on minulle keino unohtaa murheet
Elämykset Minusta tuntuu mahtavalta eläytyä musiikkiin täysillä
Purkaminen Kun olen suuttunut jollekulle, kuuntelen musiikkia joka ilmaisee suuttumustani
Mielikuvatyöskentely Kun minua ahdistaa jokin asia, musiikki auttaa minua selvittämään tunteitani sitä kohtaan

Valtaosa näistä strategioista on myös käytössä aikuisilla (van Goethem, 2010). Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää tarkemmin miten ihmiset eroavat näissä strategioissa sen suhteen miten tärkeänä he yleensä pitävät musiikkia. Onko vastaavia selvityksiä tehty muilla taidemuodoilla (Runous mielialan säätelyssä, elokuvat mielialan säätelyssä, harrastajateatteritoiminnan merkitys mielialan säätelystrategioiden kehittymisessä, jne.). Voi hyvinkin olla että vaihtoehdoista musiikki on eräs eniten käytetty sen helpon saatavuuden ja luontaisen ilmaisukyvyn takia? Toisaalta, kun runous ja lyriikka tuli esille, mikä merkitys on kappaleiden sanoilla musiikin luomissa tunnemerkityksissä?

Mielialan aiheuttaminen laboratoriossa

Mielialoilla tiedetään olevan suuri vaikutus kognitiivisiin arviointeihin, sosiaaliseen käyttäytyminen ja ylipäänsä päätöksentekoon. Näitä tutkittaessa kontrolloiduissa olosuhteissa tarvitaan luotettavia tapoja saada ihmiset hyvälle tai huonolle päälle. Kaksi tehokkainta menetelmää ovat ns. Veltenin menetelmä ja lyhyen tarinan tai elokuvan käyttäminen. Veltenin menetelmässä luetaan ja paneudutaan joukkoon väittämiä, jotka voivat olla joko positiivisia (tänään tunnen itseni erityisen onnekkaaksi, elämässä asiat menevät nappiin, olen saanut poikkeuksellisen paljon aikaiseksi) tai negatiivisia (en oikein pysty hallitsemaan asioita, elämä on pääosin kurjaa, jne.). Tarinat ja elokuvat, lyhyetkin sellaiset, toimivat meidän kaikkien omien kokemusten mukaan tehokkaasti. Musiikki on mielialan aiheuttamismenetelmien tehoa arvioineessa laajassa selvityksessä (Westermann et al. 1996) vasta sijalla 6, ollen samaa tasoa kuin tehtävästä saadun palautteen avulla aiheutettu mieliala.

Musiikki – Arjessa tehokas, laboratoriossa ei niinkään?

Mielialan aiheuttamisessa keinotekoisessa tilanteessa musiikki on vaatimaton, mutta todellisessa elämässä kerätyn tiedon mukaan musiikin teho on kuitenkin hyvä, ellei jopa erinomainen. Tämä on ristiriidassa ihmisten omien arviointien kanssa, joita kuvasin aluksi. Itse epäilisin, että kyse on pitkälti siitä, musiikissa on muita menetelmiä tärkeämpää sen omakohtaisuus. Eli henkilökohtaiset musiikkimieltymykset ovat mielialojen syntymisessä ensiarvoisen tärkeitä ja useimmiten käytetty klassinen musiikki ei välttämättä toimi kovin tehokkaasti kaikille kuulijoille. Tätä tukee myös se, että kun musiikin osuutta kivunlievityksessä on tutkittu, on koehenkilöiden omien musiikkivalintojen huomattu johtavan parempiin tuloksiin kuin mitä tutkijoiden valitsemalla musiikilla on havaittu (Pelletier, 2004).

Omakohtaisten musiikkivalintojen osuutta sietäisi kartoittaa tarkemminkin ja silloin mennään toisessa blogissani käsitellyn, musiikkimakua sivuavan teeman puolelle.

Viitteet

  • North, A. C., Hargreaves, D. J., & Hargreaves, J. J. (2004). Uses of music in everyday life. Music Perception, 22(1), 41-77.
  • Saarikallio, S., & Erkkilä, J. (2007). The role of music in adolescents’ mood regulation. Psychology of Music, 35(1), 88-109.
  • Saarikallio, S. H. (2008). Music in mood regulation: Initial scale development. Musicae Scientiae, 12(2), 291-309.
  • Sloboda, J. A., O’Neill, S. A., & Ivaldi, A. (2001). Functions of music in everyday life: An exploratory study using the Experience Sampling Method. Musicae Scientiae, 5(1), 9-32.
  • Thayer, R., Newman, J., & McClain, T. (1994). Self-regulation of mood: Strategies for changing a bad mood, raising energy, and reducing tension. Journal of Personality and Social Psychology, 67, 910–910.
  • Van Goethem (2010). Affect regulation in everyday life: strategies, tactics, and the role of music. Thesis submitted for the degree of Docotor of Philosophy. Keele University, UK.
  • Westermann, R., Spies, K., Stahl, G., & Hesse, F. (1996). Relative effectiveness and validity of mood induction procedures: A meta-analysis. European Journal of Social Psychology, 26(4), 557–580.
Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: