>
Musiikki, Musiikkimaku, Sos. media, Teknologia

Olet mitä kuuntelet

Musiikkimaun on todettu heijastavan kuulijan personallisuudenpiirteitä (esim. Rentfrow ja Gosling, 2003). Maun tutkimus kiinnostaa nykyään siis muitakin kuin markkinointi- ja yleisösegmentoinnista hyötyviä tahoja. Ongelmana on tietenkin se, että musiikkimakua on aina ollut kovin vaikea luotettavasti mitata. Esittelen alla kolme tapaa musiikkimaun mittaamiseksi, joista kaksi on aivan uusia.

1. Musiikkityyleistä pitäminen

Musiikkimakua voidaan selvittää monin tavoin. Perinteisesti ja yksinkertaisimmin ihmiseltä kysytään miten paljon pidät eri musiikintyylilajeista, eli vaikkapa klassisesta musiikista, jazzista, bluesista jne. Ongelmana on tietenkin se mitkä tyylilajit on valittu ja noudattaako ihmisten musiikkimaku suoranaisesti näitä tyylejä. Jos pidät Björkin It’s Oh So Quiet -kappaleesta, mutta sinulla ei varmaa käsitystä siitä mihin lajiin tämä kuuluu, miten ilmaiset tästä musiikista pitämisen? Voitko inhota poppia mutta silti pitää Robbie Williamsin kappaleista? Lisäksi tulee ottaa huomioon, että musiikinlajeja on varsin paljon ja niiden määrittely on visaista puuhaa, kuten oheisesta pienestä musiikkilajilistauksesta tulee esille:

3rd wave ska 60s pop 77 style punk 80s Pop 80s hair metal 80s hardcore 80s metal 80s rock 8bit 90s Rock 90s pop Acid Adult Alternative Aggrotech Alt-country Alternative and punk Ambient Techno American Punk Atmospheric metal Avant-Garde Avant-Garde Jazz Avant-Prog Avant-garde Metal Avantgarde Metal Belgian music Big Band Blackened Death Metal Bossa Nova Brit-pop British Metal British Punk Britrock Broken Beat Brutal Death Metal C-pop Chicago Blues Christian Hardcore Christian Metalcore Classic Blues Classic Punk Classical Comedy Rock Contemporary Crunk Crust Cyber Metal Dark metal Death Doom Metal Deutschrap Deutschrock Dirty South Disco .......

…. ja 600 muuta musiikintyylilajia (oheisessa listassa päästiin vasta D-kirjaimeen. Lähde: Paul Lameren blogi: genrejä etsimässä.

2. Suosikkimusiikin nimeäminen

Toinen, suorempi tapa määrittää ihmisen musiikkimaku on kysyä mistä kappaleista, säveltäjistä tai artisteista hän pitää. Tuloksena on kirjava joukko nimiä, joista yhtenäisen käsityksen muodostaminen olisi ollut aiemmin vaikeaa. Nyt on tullut mahdolliseksi soveltaa sosiaalista mediaa näiden tietojen käsittelemiseksi.

 

music20logos

Suuri joukko nykyisiä verkon musiikkipalveluja….

Jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistosta, Rafael Ferrer, on rakentanut järjestelmän, joka pystyy yhdistämään nämä kaksi eri tapaa. Tässä järjestelmässä (AMP, Artist-Based Music Preference, Ferrer ja Eerola, 2010) kerrot vain siis mistä artisteista tai biiseistä pidät, ja systeemi vertaa näitä laajaan joukkoon sosiaalisen median perusteella muodostettuja rakenteita ja palauttaa jollain halutulla tavalla laajemman kuvauksen maustasi. Se voi olla vaikka perinteiset musiikkityylit (jazz, blues, iskelmä, pop, heavy, …), tai niiden taustalla olevat yleisemmät musiikilliset rakenteet (kompleksi ja pohdiskeleva musiikki, biletysmusiikki, intensiivinen musiikki, jne.). Olemme verranneet tätä uutta mittaustapaa perinteiseen ja huomanneet, että se toimii liki yhtä hyvin, mutta mitään tuskallisia määrittelyongelmia (”koska pidän Yö yhteen musiikista, pidänkö siis iskelmästä, vai heavysta, rockista vai popista…). Sitäpaitsi on paljon nopeampi ja mukavampi kertoa omat suosikkinsa vapaasti (lisätietoa tulossa julkaisussa Ferrer, Eerola, Vuoskoski, in press).

Tag avaruus (Ferrer & Eerola)

Avainsanojen muodostamia fiilis-ryppäitä last.fm palvelussa (Ferrer ja Eerola, 2010)

Sosiaalisen median tiedot ovat musiikinkuuntelijoiden tai kokonaisten yhteisöjen vapaasti antamia tietoja esim. verkkoradiopalveluissa kuten last.fm. Näiden palveluiden käyttäjät ovat kuvanneet kuuntelemiaan kappaleitaan erilaisilla kuvaussanoilla eli tageilla, usein omiksi tarpeikseen. Nämä sanat kuvaavat usein musiikin lajeja, tunnelmaa (”chill-out, ”energy”), tai sopivuutta eri tilanteisiin (”party-music, dance”) tai voivat olla mitä tahansa omia huomioita musiikista (”sikahyvää, sopii taustamusiikiksi”).

3. Kuuntelutilastojen hyväksikäyttäminen

Molemmissa aiemmin kuvatuissa keinoissa yksilö voi tietenkin pyrkiä antamaan aivan tietyn kuvan omasta maustaan kertomalla jotain sellaista mikä ei ole totta. Kehtaavatko kaikki Matti Nykästä (molemmat albumit möivät platinaa) kuuntelevat aina mainita tämän yhdeksi musiikkimakunsa kivijaloista?
Kolmas keino on kerätä tietoa musiikkimausta on selvittää mitä kuulija oikeasti kuuntelee. Monesti tavallisten musiikinkuluttajien soittolistat alkavat olla saatavissa helposti eri teknologioiden sivutuotteena esim. iTunes, verkkoradiot ja palvelut (Facebook), mm. Spotify pystyvät antamaan sinulle listauksen kuuntelemistasi kappaleista, niiden määrät, usein jopa päivämäärät ja laatuarviot. Ongelmana saattaa kuitenkin näin saatujen tietojen koskeminen vain tiettyjä tilanteita tai rajattua ajankohtaa (esim. matkustaminen, lenkkeily), jolloin välineitä ja palveluja on käytetty. Näiden verkkopalvelujen leviäminen kuitenkin mahdollistaa sen, että pian alkaa olla valtavia materiaaleja arkisista kuuntelutilanteista käytössä, joka mahdollistaa entistä paremmin maun ja kuuntelitilanteiden määrittämisen. Tietenkin ihmiset vieläkin muokkaavat julkisuuskuvaansa tietäessään että soittolista näkyy facebookissa.

Mitä musiikkimakusi paljastaa?

Miksi musiikkimaku heijastaa persoonallisuuden vakaita piirteitä? Ohjaako persoonallisuus meitä valikoimaan musiikkia, joka jollakin tavalla sopii meidän luonteenlaadullemme, vai onko kyseessä enemmänkin ulospäin suuntaunut viestintä omasta identiteetistä, arvoista sekä luonteesta? Sam Gosling ja Jason Rentfrow kannattavat jälkimmäistä oletusta, sillä heidän analysoidessaan verkon treffipalvelun keskusteluja, he huomasivat musiikin olevan erittäin vahvasti edustettuna virtuaalitapaamisten alkupään keskusteluissa, joissa kerrottiin itsestä ja pääteltiin mahdollisen treffiseuran soveltuvuudesta itselle. Eli musiikkimaku viestii hyvin tehokkaasti omia arvojasi ja mieltymyksiä eri elämänalueisiin.

 

Lähteet

    • Rentfrow, P. J., & Gosling, S. D. (2003). The do re mi’s of everyday life: The structure and personality correlates of music preferences. Journal of Personality and Social Psychology, 84, 1236-1256.

 

    • Rentfrow, P. J., & Gosling, S. D. (2006). Message in a ballad: The role of music preferences in interpersonal perception. Psychological Science, 17, 236-242

 

    • Ferrer, R. & Eerola, T. (2011). AMP: Artist-based Musical Preferences Derived from Free Verbal Responses and Social Tags. In Proceedings of the IEEE International Conference on Multimedia and Expo (ICME). Barcelona, Spain.

 

Mainokset

About Tuomas Eerola

https://twitter.com/tuomas_ee

Keskustelu

3 thoughts on “Olet mitä kuuntelet

  1. Makua voidaan kehittää, se muuntuu iän mukana, jne. Mutta motivaatiota voi antaa muukin kuin maku, esimerkiksi uteliaisuus, tarve oppia tai halu ratkaista ongelmia. Havainto, että koen tuon lajin epämiellyttäväksi tai vaikeaksi, saattaa johtaa haluun tutkia asiaa eli etsiä syitä tuohon vaikutelmaan. Joskus tutkimus johtaa kiintymiseen. Minulle näin on käynyt monta kertaa.

    Posted by Jyrki Parkkinen | 12.03.2012, 09:57
  2. Täysin samaa mieltä, että musiikkimaku kehittyy. Mitä paremmin ymmärrät jotakin asiaa, sitä enemmän se alkaa kiinnostaa.

    Posted by Esiintyjä juhliin | 25.11.2012, 17:14
  3. Musiikkimakua ei välttämättä voida pysyvästi leimaamaan, nimittäin elämän aikana maku voi muuttua useitakin kertoja. Samaa mieltä edellisten kommentojien kanssa; pitää olla avoin uusille tyyleille.

    Posted by Nimetön | 16.08.2017, 13:59

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: